Nyt siis mennään Vietnamissa. Kun saavuin maahan ni luin et Suomalaiset saa olla maassa ilmaseks 15 päivää joten aattelin heti kentällä nopeuttaa hommaa ja jättää kuukauden viisumin anomatta siellä ja aattelin et jatkan sitä sit ku 15 päivää on kulunu eli siitä sitte ripeästi tullin läpi ilman suurempia säätöjä ja kohti Ho Chi Minh cityä. No sit kävi tää perinteinen taas mikä viimekski Vietnamissa et oli viikonloppu jälleen, luottokortin raja oli ylittyny eli en saanu rahaa seinästä. No tarkotus oli jatkaa yhden yön jälkee suoraa kohti pohjosta mut jouduin oottaa muutaman päivän viikonlopun yli et ku maksoin laskun netissä et se jotenki päivittyis sit maanantaina.
No siitä sitte lähdin maanantaina kohti Mui Ne:a koska luin että siellä saattais olla surffaus meininkejä ja matkakirjasta sai sen käsityksen että se on pieni idyllinen surffausmesta mutta todellisuus oli toinen, aivan täysin turistirysä, aika mitäänsanomattomat aallot surffaukseen mun mielestä ja kalliit vuokraus hinnat. Päätin sitte suosiolla että ei ole sen arvosta maksaa ryöstöhintaa laudasta että pääsee noihin aaltoihin. Paikka vaikutti hyvältä kyllä kite-surfinkiin missä mennään laudan ja varjon kanssa mutta sekin kallista ja turhan haastavaa vielä mun taidoille. Niinpä vuokrasin skootterin ja kävin kattomassa paikallista kalastajakylää mikä oli hienoa :)
Siinä sitte iltasella etsin ravintolaa missä syödä ja painelen yhteen ravintolaan ni eikö siellä sitten ole yks entinen työkaveri eukkonsa kanssa syömässä, en paljasta kuitenkaa nimeä. No siinä sitte vietettiin iltaa ja oli mukavaa mutta koska Mui Nessa ei tuntunu olevan mulle enää mitään tarjottavaa olin jo päättäny jatkaa seuraavana päivänä kohti Dalattia missä taas opaskirjan mukaan piti olla kiipeilyä.
No seuraavana päivänä sitte Dalattiin mutta kun kyselen kiipeilystä ni jotkut liikkeet sanoo suoraan että liian kostea kausi että ne järjestää kiipeilyä. Löysin sitte yhden liikkeen joka ois suostunu viemään mut kiipeemään mutta ois ollu vaan yläköysittelyä ja putousten kattelua. No siinä mietin että en viitti alkaa maksaa muutamasta märästä yläköysittelystä ja vesiputouksesta joten jätin homman siihen.
Mutta kun edellisenä iltana saavuin hotellille siellä oli muuan Huan easy riderssista innokkaana kauppaamaan mulle kallista 3 päivän retkeä vuoriston läpi moottoripyörän kyydissä. Hinta oli 210 dollaria ja säästöpäissäni mietin että hirveetä hintaa paikalliseen hintatasoon verrattuna ja ajattelin ensin ignoorata koko jutun mutta sitte luin netistä niin paljon hyviä kokemuksia ihmisiltä siitä että päätin lähteä seuraavana päivänä Huanin kanssa 3 päivän reissulle. Reitti suunnitelma oli Dalat-Buon Ma Thuot ja päättyisi Nha Trangiin eli pääsisin siitä taas mukavasti rannikolle.
No seuraavana päivänä sitte lähdettiin ja todentotta: aivan tajuttoman hienoja vuoristomaisemia ja pysähdyttiin välillä millon missäkin kahviviljelmällä, kumipuu plantaaseilla, silkkitehtailla, tiilitehtailla, paikallisella "nappi ja kumi, kuppi ja nami"- tehtailla. Eli siis käytännössä ihan hitosti erilaisia käsityö ym muissa paikoissa ettei niitä kaikkia jaksa luetella, eli todellinen läpi leikkaus paikallisesta elinkeinosta päräyttävien maisemien keskellä :)
Minä ja Huan :)
Meidän pärrä :)
Painikaveri :)
Vesiputous.
Liftari.
Jotain "en-muista-mitä-kasvia" taas ihmettelemässä :) Oisko ollu joku kahvi....
Samikset :)
Nuudelien valmistusta.
On the road
Eka yö vietettiin kylässä tollasessa majassa :)
Reissu oli kaikenkaikkiaan hieno ja nyt oon siis Nha Trangissa. Sitten tajusin että tässä kaikessa oli menny se 10 päivää ja 15 päivän raja alko lähestyä. Niinpä siis kysyn hotellista että voiko ne jatkaa mun viisumia ja ne sanos et ne voi järjestää, mut toi 15 päivän juttu ei ollukaa varsinainen viisumi et nyt sen anominen jälkikätee onki paljon kalliimpaa ja kestää viikon verran. Eli nyt täällä Nha Trangissa sitte ootellaa tän kuun loppuun asti et viisumi on ok ja pääsen jatkaa pohjoseen. Semmosta taas :)
