Tana Toraja, Indonesia syyskuu 2014

Seuraava etappi oli Rantepao Tana Torajassa. Liikuin aika paljon sekalaisen seurakunnan kanssa johon törmäsin Togean Islandilla ja matkustettiin kimpassa Togean islandilta Rantepaoon. Rantepaon nähtävyyksistä suurin osa liittyy kuolemaan: täällä ihmiset säästää koko ikänsä rahaa omiin hautajaisiinsa vähä niinku länsimainen ihminen luulee elävänsä sitte eläkkeellä ja säästää siihen.

Täällä näin nyt mitä tarkottaa "älä osta sikaa säkissä" koska täällä ne lykätään elävinä säkkeihin ku ne ostetaan torilta. Meillä vouhotetaan aina siitä että eläimiä tehotuotetaan ja ne elää pienissä kopeissa ym. Mutta ei täälläkää eläimet juhli ku lähtö tulee tai niitä pitää kuljettaa jonneki. Mutta varsinki puhvelit on täällä kusessa sillä aina ku joku kuolee ni kuolee myös puhveleita ja sikoja, jokaisen varallisuuden mukaan.

Käytiin ekana päivänä torilla kattomassa ku porukkaa osti sikoja ja puhveleita, iso osa teurastettaisiin hautajaisissa. Mutta se ei oo halpaa touhua, varsinki albiino-puhvelit jotka on arvokkaampia maksaa täällä 13000 euroa, ainaki väittivät niin. Normi puhvelit on tietty vähä halvempia mutta tuskin ilmasia nekään. Ja me oltiin menossa hautajaisiin missä oli tarkotus uhrata n 20 puhvelia. Eli kallista on.

Hautajaiset täällä kestää 3 päivää. Siihen liittyy puffalo taisteluita (puffalot tappelee keskenään), puffaloiden uhraus ja varsinainen hautaus. Eli homman nimi on se että täällä vainajaa ei lasketa haudan lepoon varsinaisesti ennen ku on saatu kunnon kemut järjestettyä eli vainaja balsamoidaa ja se "elelee" perheen luona niin pitkää että saadaan rahat kasaan eli voi kestää vuodenki ennen ku varsinaiset hautajaiset pidetään. 

No meidän oli tarkotus mennä toisena päivänä jolloin suoritettaisiin puffelien uhraus. Mutta oltiin hieman myöhässä ja kun saavuttiin perille näky oli jo tällanen:

No täytyy sanoa että vaikka vähän kiinnosti nähdä miten eläin lopetetaan mutta olin silti iha tyytyväinen etten nähny sitä osuutta. Mutta nyt tiedän miten eläin palotellaan ym koska ne toimenpiteet tuli kyllä nähtyä. Siinä kysyin sitte oppaalta erään kottikärryn funktiota missä ne sekotti vettä ja hiekkaa eli toisin sanoen kuraa. Ja siinä vieressä porukka käsitteli vielä veristä vuotaa. No opas päätti demonstroida: hän otti mun käden ja lykkäs sen veriseen vuotaan ja sanoi: "now your hand is very slippery" -"but you can wash it on mud, no slippery anymore" 

No se piti kyllä paikkaansa, ei ollu liukas käsi enää mutakylvyn jälkee mut muta piti toki pestä vedellä pois.

Tollasessa rakennuksessa ne säilytti arkkuja näkyvillä ennen hautausta. Mutta siis ei nähty varsinaista hautausta koska se oli seuraavana päivänä ja tultiin vaan päiväksi kattelemaan.

No siitä jatkettiin kierrosta ympäriinsä, käytiin kattelemassa lukuisia erillaisia hautoja, lähinnä hautoja jotka on nakutettu kallioon sisälle:

Tää oli vaa tällanen pikkunen boulderi mutta oli myös hautoja jotka oli ihan hyvänkokosen kiipeilyseinän sisällä, ja niinku aina status- kysymyksissä: mitä korkeemmalla hauta, sitä rikkaampi ja tärkeempi.

Eli toisin sanoen myös täällä köyhä työnväen luokka kärsii arvostuksen puutteesta, ne on ne köyhimmät joitten luut päätyy avoimesti turistien nähtäville:

Noita oli vielä aika paljon niitten suurten seinämien juurella mutta suurin osa kuvista on mun kamerassa ja täällä niitä on aika vaikea siirtää, ja ehkä ymmärrätte pointin.

No yhdellä hauta-alueella oli myös paikallinen koululaisten ryhmä ja ne oli innoissaa nähdessää meidät koska pääsivät harjottelemaan Englantia meidän kanssa :) (Ja mä tietty opin Englannin alkeita niiltä joten oli mulleki opetus :D)

Ja loppuhuipennus: en muista lukeneeni Asterix Indonesiassa kirjaa mutta hiidenkivien toimitusmies Obelix oli selvästi käyny paikalla:

No, oikeesti se oli tämä mies: mulle ei vaan tarkemmin selvinny noitten tarkotus:

Hello mister, my name is FOTO, FOTO!!!!!!! Indonesia syyskuu 2014

No niin, eli viimeks olin Benjarmasinissa Kalimantan saarella. Yritän nyt pikakelata muutamien viikkojen tapahtumat: Benjarmasinista lensin Balikbabaniin jossa odotin pari päivää lentoa Manadoon, Sulawesin saarelle. Siinä odotellessa törmäsin omalaatuseen Bangladesilaiseen tyyppiin joka oli todellinen viikinki- ja viikinkilegendojen fani joten kun kerroin että oon Suomesta hän todella halus olla mun kaveri, luuli varmaan näkevänsä nyt viikingin :) Sieltä lento Manadoon ja lautalla Bunaken islandille n viikoksi sukeltamaan ja snorklaamaan Lorensos resorttiin. Siellä tein muutaman sukelluksen mitkä oli hienoja ja sen jälkeen säästin rahaa ja vaan snorklasin vaikka olikin hienoa sukellusta.

Lorenso itse oli mukava mies, hänellä oli bändi joka soitteli iltasin resortissa, kontrabasso ja rummut oli custom made: kontrabasso oli iso puulaatikko vaan yhdellä kielellä ja rummut oli tehty tinneri tölkeistä, symbaalit oli tölkkien kansia:

Yhtenä päivänä kävin kattomassa yllättävää paikallista nähtävyyttä joka oli saapunut rantaan jota sekä turistit että kyläläiset kävi ihmettelemässä:

Rantaan ajautunut kuollut valas :)

No Bunakenissa olin sitten n viikon bungalowissa ilman nettiä, vaan sukeltelua ja snorklausta:

Mun paikka :)

Sieltä viikon jälkeen lautalla takasin Manadoon ja sieltä Gorontaloon missä odotin pari päivää lauttaa Togean islandille, toiseen kuulusaan sukellusmestaan Sylawesilla. Siinä odotellessa sitten tapasin paikallisen tuk tuk kuskin Muchliksen ja hänen siskonsa (jonka nimeä en enää muista, jeeeeeee!!!!!!)

Jokatapauksessa Muchlis ja hänen siskonsa kutsu mut periaatteessa suoraan kadulta yhdeksi yöksi heidän perheen luo joten tartuin tilaisuuteen :) 

Käytiin siinä sitte vesiputouksilla illalla ja koska Muchlis soitti kitaraa ja sisko osas laulaa ja tunsi jonkun paikallisesta musiikki-studiosta ni mentiin kimpassa jammailemaan keskellä yötä tuntikausiksi studioon. Oli kyllä hauska soittaa urakalla rumpuja useamman vuoden tauon jälkeen :)

Muchlis on toi kaveri ku istuu maassa.

No sen jälkeen lähdin lautalla kohti Togean islandia ja majailin n viikon hieman kalliimmassa Kadidiri paradise resortissa koska törmäsin lautalla niitten Suomalaiseen sukellusoppaaseen Emmiin. Siellä tein pari sukellusta joista toinen oli mun eka yösukellus ja toinen oli normi päiväsukellus mutta silti erinomanen, nähtiin n 2,5-3 metrinen vasarahai n 20 metrin päästä!!!!! Sen jälkeen taas vaan snorklailua mutta paikka on todellinen paratiisi, jopa snorklailuun :)

Kadidiri paradise :)

Siellä sitten viikon ilman nettiä ja jopa ilman puhelimen kuuluvuutta, paratiisissa lämpösissä vesissä lillumista :)

Siellä sitten viikon jälkeen Sunnuntaina aattelin et nyt täytyy jatkaa matkaa mutta en ollu vielä todella valmis jättämään saaria joten olin ilonen kun Sunnuntai iltana kuulin että maanantaina ei menekään lauttaa, joten olin erittäin ilonen että kohtalo taas puuttui peliin, 1 päivä lisää paratiisissa :) 

No tiistaina sitten lähdin sarvi ottassa saarilta koska vieläkin teki kipeää lähteä sieltä mutta noin parin tunnin lauttamatkan jälkeen mulla oli taas tuuria, lautan vaihtaisto hajos lähellä yhtä pientä saarta missä oli resortti ja koska korjaus näytti siltä että se kestää taas tuntikausia minä ja pari muuta travelleria käytettiin tilaisuutta hyväksi ja mentiin buukkaamaan 1 yö lisää pienelle saarelle, juhuuuuu!!!!! Taas 1 yö lisää :) No sen jälkeen sitten seuraavana päivänä päästiinki lautalla Ampanaan mutta olin todella ilonen parista extra yöstä Togeanilla ja sen jälkeen matkustin epämääräsen ryhmän kanssa johon olin tutustunu Togeanilla pari päivää kohti Tana Torajaa jossa nyt olen. Sellasta noin pikakelauksella :)

Ilta-aurinko Bunaken islandilla :)