Laos-Cambodia, Tammikuu 2013

No niin. Viimeks olin nakojaa Thak Khaekissa ku blogia kirjotin. No sielta sitte paukinki ilman mitaan ihmeempia kommervenkkeja sinne 4000-saarille. Paikka oli aikamoinen paratiisi tai silta se ainaki tuntu kaupunkien jalkeen vaikkakin siellakin oli jo enemman turisteja ku aattelin etta ois ollu.

Valitsin tietty pienimman saaren mita matkaoppaasta loysin eli Don Kon saaren koska aattelin etta siella ois vahemman turisteja kun paa-saarilla ja niin varmaan olikin vaikkakin unelma pienesta kalastajakylasta olikin jo illuusiota, tottakai siellakin niita turisteja oli :) Mut paikka muuten oli mukava: Bungalovi Hammocilla varustettuna suoraan Mekong joen varrella, ihan taydellinen chillailu mesta siis mulle.

Kalastajia Mekong joella

 Ei muuta ku Reggae soimaan, riippukeinuun lohoamaan ja sielta kasin kuvaamaan auringonlaskua ja hamartyvaa jokea jossa muutama kalastaja heittelee verkkoja. Vuokrasin sielta sitte fillarin ja lahin tutkimaan saarta ja siella oliki ihan kivan nakosia paikallisia majoja munki saarella kunha vaa fillaroi pois turisti-alueelta joten siella oli kiva fillaroida.

 Saarella oli myos muutama hieno vesiputous mitka piti kayda kattomassa ja pieni kyla saaren toisella laidalla missa ei oikeestaan ollu turisteja ku vierailemassa. Siita sitten seuraavana paivana otin taas fillarin ja lahdin polkemaan viereista saarta lapi mika oli hiukan isompi mutta aika vastaavanlainen paitsi siella ei ollu paikallista kylaa, vaan turistimajotuksia, kaunis paikka luonnoltaan toki sekin oli.

Siina sitten tuli ihan vaan fillaroitua muutamia paivia ympariinsa ja valilla piti tietenki kayttaa ahkerasti riippukeinuakin ja yhtena paivana kokeilin Tubingia eli auton sisakumin kanssa tuli lilluttua muutama kilometri Mekong jokea alaspain, ja voiko rennompaa enaa olla!!! (korkeintaan riippukeinussa) Vesi virtas hitaasti ja kauniit maisemat ymparilla, hieno kokemus :)

Kun paasen rantaan niin tapaan venekuskini joka ensin vei minut lahtopisteeseen. Han seisoo rannalla aurinkolasit paassa ja mulla on myos aurinkolasit. Samanlaiset halvat muoviset lasit mita venekuskilla on mutta jostain syysta han pitaa mun laseista joten kysyn yllattaen etta haluaako han vaihtaa laseja paittain ja han on aivan tapinoissaan: vaihdamme laseja ja minusta han nayttaa nyt aivan James Brownilta joten sanon sen hanelle ja han nauraa. Alan kutsua hanta James Browniksi ja han pitaa laseja jopa varjossa talon alla, taisi pitaa laseista. Tuli hyva fiilis etta ihminen voi noin ilahtua pienesta asiasta kun aurinkolasit :)

Mun venekuski ja mun vanhat lasit :)

Kun olin ollu noin viikon saarella paatin menna sinne Don Kon saaren toisessa paassa olevaan pieneen kylaan kokeilemaan homestayta ja se olikin iha kiva kokemus: taisin olla ainut turisti joka oli pidemmalla vierailulla ku vaan nopealla visiitilla. Talot oli tyypilliseen tapaan rakennettu pilarien paalle joten ensimmainen asia tavaroitten majotukseen jattamisen jalkeen oli luonnollisesti asentaa oma riippukeinu pilarien valiin ja oikeaoppisesti ottaa paikkarit siina. Herasin siihen etta paikalliset lapset hammastelee mun riippukeinua ja otin niista joitain kuvia ja naytin niille ja ne oli tietty taas aivan innoissaan :)

Nää tuli tervehtii päikkäreitten jälkee <3

Illalla sitten soin ruokaa perheen kanssa johon kuulus vanhemmat ja noin 5 pienta tyttoa. Ruoka oli hyvaa mut paikalliset ei paljoa valikoi jos ne laittaa kanan lihoiksi, eli kyseessa on sillon kokonainen kana joka on kaikkineen vaan laitettu veitsella kappaleiksi eli loytyy luuta ja rustoa ym seka riisia. Kokemus oli sinansa kiva mut kielimuuri oli aika hankala, naytin niille kuvia omasta perheesta ja siina se suurinpiirtein oliki meidan jutustelu, loppuilta perhe tuijotti Suomalaiseen tapaan teeveeta ja ma tylsistyin ku ei ees telkkaria ymmarra.

Lapsia mun homestaysta :)

Aamulla luulin etta majotukseen kuuluu viela aamiainenki ja ku yritin isannalle viittoa syomisesta han ensin oli hetken hamillaan, sitten ilme kirkastui ja han poistuu hetkeksi ja palaa mukanaan partahoyla jota han ojentaa mulle. Eli siis ei mainittavaa viittomakielen lahjaa mulla :D

Olisin voinu olla toki pidempaankin homestayssa mutta olin jo ollu viikon saarella ja olin jo heratelly ajatusta reissun jatkamisesta Cambodiaan ja kuinka ollakaan kohtalo (tai tarkemmin ottaen valuuttatilanne) puuttuu aamulla taas peliin. Huomaan taas tuttuun tapaan etta mulla on dollareita mutta paikallinen valuutta kay taas olemattomiin. Vaihtoehtoina on vaihtaa taas suuri maara paikallista valuuttaa ja viettaa pidempi aika taas saarella tai tehda taas improvisaatio paatos ja paniikilla varata vahilla rahoilla bussimatka Cambodiaan seuraavana aamuna jottei tarvii valuuttaa vaihtaa. Yritan siis kiittaa isantaperhetta ja palaan saaren turistipuolelle ja varaan seuraavaksi aamuksi bussilipun Cambodiaan.

Koirakaveri :)

 Kun sitten menen illalla omaan Bungaloviin paljastuukin etta viereisessa kampassa asuu 2 mukavaa sallia joitten kanssa tuli juteltua iltasella pitkaan ja toinen tyypeista on mun ikanen jatka Turusta :D Toisen kotimaata en enaa tietty muista mutta ei ollu Suomesta. No naa tyypit oli tavannu toisensa reissulla ja olivat molemmat kanssa lahdossa saarelta pois mutta eri suuntiin. No siina kavi sitten niin etta Jussi (se Turkulainen salli) ja mina lahettiin samalla bussilla seuraavana aamuna Cambodiaan. Jussi tais paukkia ajan vahyyden vuoksi suoraan Phnom Penhiin tai jonneki ja mulla oli vahan hitaampi tahti edeta eli jain heti rajan jalkeen Stung Trengiin. Siella sitten palloilin pari paivaa ja nain ehka 3 muuta turistia koko kaupungissa eli ihan hyva meininki.

Sielta sitten jatkoinki matkaa Kampong Chamiin ja olin siella myos muutaman paivan ja sielta Kampong Thomiin ja sitten otinki jo suuntaa kohti Siem Reapia ja Angkorin temppeleita :)